selkakanava.fi - Kuntoutuspalvelut ja sosiaaliturva

Kuntoutuspalvelut ja sosiaaliturva | Selkäkanava

Selkakanava.fi Spined HTML

Kuntoutuspalvelut ja sosiaaliturva | Selkäkanava Jump to Navigation SelkäliittoSelkäliittoTehtävä Hallitus Asiantuntijaryhmä Yhteistyökumppanit Selkäliiton strategia Selkäliiton säännöt Tietosuojaselosteet Koulutukset Palaute JulkaisutHyvä Selkä -jäsenlehti Hyvä Selkä -mediakortti Mediatiedotteet Oppaita selän hoitoon Selkäliitto mediassa Tietoa ja materiaalia yhdistyksille Selkäliiton logot Selkäkanava Viestinnän yhteystiedot Tue ja lahjoitaLahjoita Selkäliitolle Liity jäseneksi Liity kannatusjäseneksi Yhteystiedot In English På Svenska SelkäyhdistyksetYhdistyksetToiminta Yhteystiedot Tietosuoja JäsenedutYhdistysten edut Liiton edut Hyvä Selkä -lehti JäsenasiatLiity yhdistyksen jäseneksi Lopeta jäsenyys Yhteystietojen muutos Hyvä Selkä -lehtiTilaa Hyvä Selkä -lehti Tule vapaaehtoiseksi!Vertaistukihenkilönä toimiminen Muita tehtäviä yhdistyksessä SelkäkanavaSelkäkipuSelän rakenne ja toiminta Selkäkivun riskitekijät Mistä kipu johtuu? Selkäsairauksia Niskakivun riskitekijät Selän hoitoSelän omatoiminen hoitaminen Niskakivun hoito Huolehdi ergonomiasta Tohtori Vahvaselän vastaanotto Raimo Rangan ryhtikoulu Lääkkeet, leikkaus, fysioterapia jne. Milloin lääkäriin? Kuntoutuspalvelut ja sosiaaliturva JumppakissaJumppaohjeita Selkäystävällisiä liikuntalajeja Rentoutusharjoituksia Oppaita selän hoitoon Ohjeita hyvään ruokavalioon KeskusteluTavallisten ihmisten tarinoita Vertaistuki ja selkäyhdistykset Kuntoutuspalvelut ja sosiaaliturva Selkäkivun tai muun pidempiaikaisen sairauden vuoksi on mahdollista saada ansionmenetyskorvausta joko Kansaneläkelaitokselta tai vakuutusyhtiöiltä. Myös osallistuminen erilaisiin kuntoutuspalveluihin on mahdollista. SairauspäivärahaSairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä.Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.Sairauspäivärahaa voi saada 16–67-vuotias sairauden takia työkyvytön henkilö. Sairauspäivärahaa voi saada, jos työkyvyttömyyttä edeltävien kolmen kuukauden aikana ollut joko työntekijänä, yrittäjänä, ammatinharjoittajana, päätoimisena opiskelijana, työttömänä työnhakijana, hoitamassa omaa talouttasi tai sapatti- tai vuorotteluvapaalla.Jos työedellytys ei täyty, voit saada sairauspäivärahaa vasta, kun työkyvyttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 55 päivää.Päivärahan määrään vaikuttaa se, onko työntekijä tai yrittäjä tai ammatinharjoittaja. Lisäksi määrään voi vaikuttaa se, onko esimerkiksi ollut kuntoutuksessa, opiskellut, ollut sairaana tai työttömänä. Määrään vaikuttavat myös tulojen vaihtelut.Sairauspäivärahaa haetaan Kelalta. Työsuhteessa olevien sairauspäivärahaa hakee yleensä työnantaja, muussa tapauksessa sairauspäiväraha haetaan itse.Lisätietoja sairauspäivarahasta (kela.fi) OsasairauspäivärahaOsasairauspäiväraha on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai päätoimiselle yrittäjälle. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta työhön.Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, jos se jatkuuvälittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on omavastuuaika. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä, ja osa-aikainen työskentely voi alkaa vasta tämän jälkeen.Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä 40–60 % aiemmasta.Lisätietoja osasairauspäivärahasta (kela.fi) KuntoutustukiKuntoutustuki tarkoittaa määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutustukea voi hakea, kun sairaudesta johtuva työkyvyttömyys on pitkittynyt.Kuntoutustuen edellytyksenä on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Hoito- tai kuntoutussuunnitelma voi olla lääkärinlausunnossa tai erillisenä liitteenä. Muutoin kuntoutustuen hakijalla on samat vaatimukset kuin työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla.Lisätietoja kuntoutustuesta (kela.fi) Ammatillinen kuntoutusSairastuneella on oikeus saada tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi, mikäli sairaus aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä lähivuosina tai heikentää olennaisesti työ- ja ansiokykyä.Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia.Ammatillista kuntoutusta järjestävät kansaneläkelaitos, työeläkevakuutus, tapaturma- ja liikennevakuutus, työvoimaviranomaiset sekä ammatilliset oppilaitokset.Ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä esimerkiksi ammatinvalinnanohjausta, kuntoutustutkimusta, työ- ja koulutuskokeiluja, työhön valmennusta, ammatillista (ja muuta) koulutusta, työvoimaneuvontaa ja työhönsijoitusta, elinkeinotukea, työn tai opiskelun apuvälineitä sekä työolosuhteiden järjestelytukea.Ammatillinen kuntoutus voi kestää muutamasta päivästä useaan vuoteen. Tilanne kartoitetaan tapauskohtaisesti.Tarvittaessa Kela voi myöntää ammatillisena kuntoutuksena apuvälineitä, mikäli henkilö ei sairauden tai vamman takia pärjää työelämässä tai opiskelussa. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot.Lisätietoja ammatillisesta kuntoutuksesta (kela.fi) Kelan kuntoutusAmmatillisen kuntoutuksen lisäksi Kela tarjoaa myös muita kuntoutuspalveluja.Alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille henkilöille Kela järjestää lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn turvaaminen tai palauttaminen. Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus voidaan järjestää kuntoutuslaitoksessa tai avoterapiana. Vaikeavammaisille järjestetään myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja.Vaikeavammaiseksi katsotaan henkilö, jolla sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu yleistä lääketieteellistä ja toiminnallista haittaa, jonka vuoksi tarvitaan vähintään vuoden kestävää kuntoutusta. Haitan on oltava niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella.Lisäksi edellytetään, että henkilö saa joko korotettua tai ylintä alle 16-vuotiaan vammaistukea, korotettua tai ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea tai ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisajalta.Kuntoutuksen saajalle tulee olla tehty asianmukainen kuntoutussuunnitelma julkisessa terveydenhuollossa.Kela järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja myös perheille. Kuntoutujan perheen jäsenet tai muu läheinen voi osallistua sairausryhmäkohtaisen kurssin omaisten jaksolle heille laaditun ohjelman mukaisesti. Perhekurssit tukevat perheiden selviytymistä kunkin elämänvaiheen ja tarpeen mukaisesti. Kurssit voivat olla laitos- tai avomuotoisia.Kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat yli 65-vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella.Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yhtä suuri kuin sairauspäiväraha. Muita kuntoutuksen ajan etuuksia ovat ylläpitokorvaus ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneet matkakorvaukset. Kuntoutusrahaa ei kuitenkaan voi saada, jos henkilö saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkelain tai työeläkelain perusteella tai jos henkilö saa pakollisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain perusteella myönnettyä täyttä ansionmenetyskorvausta.Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta.HUOM. Jos kuntoutustarve aiheutuu liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista, kuntoutuksen järjestäminen ei kuulu Kelalle, vaan siitä vastaa vakuutusyhtiö.Lisätietoja Kelan kuntoutuksista (kela.fi) OsatyökyvyttömyysOsatyökyvyttömiksi käsitetään henkilöt, joiden työkyky on heikentynyt vähintään 2/5, mutta jotka voivat jatkaa työssään aiempaa kevyemmällä työmäärällä.Osatyökyvyttömälle voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea. Osatyökyvyttömyyseläke poikkeaa osa-aikaeläkkeestä siten, ettei osatyökyvyttömyyseläke edellytä työskentelyä. Osatyökyvyttömyyseläke on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Osakuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä osatyökyvyttömyyseläkettä.Lisätietoja osatyökyvyttömyydestä (keva.fi) TyötapaturmaTyötapaturmiksi lasketaan kaikki työpaikalla tai työmatkalla tapahtuneet vahingot, joista aiheutuu työntekijälle vamma tai sairaus.Työnantaja on velvollinen ottamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksentyöntekijöilleen valitsemastaan vahinkovakuutusyhtiöstä, valtion työntekijöille sattuneet tapaturmat korvaa Valtiokonttori. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen antamaan turvaan oikeutettuja ovat pääsääntöisesti kaikki työ- ja virkasuhteessa työtä tekevät henkilöt.Varsinaisen tapaturman lisäksi työtapaturmaksi käsitetään myös vamma, joka on syntynyt lyhyenä, enintään yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota ei korvata ammattitautina. Tällainen vamma on esimerkiksi työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen.  Lisätietoja työtapaturmista (tyosuojelu.fi) LiikennetapaturmaMikäli liikennetapaturma tapahtuu työmatkalla, työtapaturmavakuutus korvaaaiheutuneet kustannukset. Jos vastapuoli on syyllinen, korvaajana on hänen liikennevakuutuksensa. Muussa tapauksessa korvausta on haettava omalta vakuutusyhtiöltä.Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksessa korvataan kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sekä kuntoutuksesta aiheutunut ansionmenetys.Kohtuulliselta kuntoutusajalta kuntoutujalle maksetaan täyttä liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvausta tai tapaturmaeläkettä. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos kuntoutuja voi samanaikaisesti olla ansiotyössä. Korvausta ei myöskään makseta, jos kuntoutuja omalla menettelyllään ilman hyväksyttäviä syitä aiheuttaa sen, että hänen kuntoutuksensa pitkittyy tai keskeytyy. UrheiluvammaHenkilövakuutus kattaa vaarattomiksi katsotuissa urheilulajeissa tapahtuneet vammat. Vaarattomia lajeja ovat esimerkiksi hiihto tai lenkkeily omaksi iloksi.Kilpaurheilussa tai urheilun erikoislajeissa tai muuten riskialttiiksi käsitetyissä lajeissa tapahtuvan urheiluvamman varalle on syytä hankkia erillinen urheiluvakuutus, sillä niissä tapahtuvat vammat eivät kuulu lajien luonteen vuoksi tavallisen henkilövakuutuksen piiriin. Urheiluvakuutus on tarkoitettu 15—69-vuotiaille ja on voimassa sen vakuutuskauden loppuun, jonka aikana vakuutettu täyttää 70 vuotta.Urheiluvakuutus korvaa urheilussa syntyneen tapaturman hoitokuluja ja tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan. Lisätietoa www.kela.fi Selkäkanava Selkäliitto ryEerikinkatu 16 A 200100 HelsinkiPuh (09) 605 918selkaliitto(a)selkaliitto.fiselkaliitto.fi Anna palautetta Tilaa uutiskirje Tietosuojaselosteet | Evästeiden käyttö Selkäkanava.fi tarjoaa monipuolista tietoa selästä sekä erilaisia tapoja selän hoitoon ja hyvinvointiin. Palvelun sisällöstä vastaa Selkäliitto.Anna palautetta palvelustaTietosuojaselosteet | Käyttöehdot | Evästeiden käyttö